Dafni
Dafni on Pyhän Vuoren pääsatama, jonne käytännössä kaikki munkit ja pyhiinvaeltajat nykyisin saapuvat Athokselle tullessaan. Dafni on perustettu etelätuulten kannalta länsirannan suojaisimpaan paikkaan. Nimityksen arvellaan viittaavan pakanalliseen temppeliin, joka oli tällä alueella ennen kuin niemimaasta muodostui luostarikeskus.
Historiasta
Aina 1900-luvun alkupuolelle asti Athokselle tultiin useimmiten niemimaan itäpuolelta Vatopedin luostarin satamaan, joskin tulijoiden määrä oli verrattain pieni. Dafnista alkoi kehittyä merkittävä satama Pyhän Panteleimonin luostarin 1800-luvun massiivisten rakennustöitten vaikutuksesta ja siksi, että Odessasta lähtevä höyrylaiva toi viikoittain pyhiinvaeltajia Athokselle. Alueen ensimmäinen rakennus on vuodelta 1881. Elämän nopeaa vilkastumista Dafnissa kuvastaa, että vuonna 1897 ekumeeninen patriarkka Konstantinos V antoi munkeille luvan pitää siellä hotellia. Noihin aikoihin Dafni toimi pääpaikkana myös Athoksen turkkilaispoliiseille, joiden oli määrä tarkastaa pyhiinvaeltajien henkilöllisyys. Vuonna 1902 Dafniin sijoitettiin vielä alus pimeän kaupanteon kitkemiseksi ja samoihin aikoihin siitä tuli myös Athoksen puutavarakuljetusten keskus.
Dafnissa on myös Simonopetran luostarin oma puutavarasatama, jonka vanhimmat rakennukset ovat vuodelta 1890. Niiden tiloissa piti toimistoaan 1900-luvun alussa myös venäläinen laivayhtiö ja Pyhän Andreaan skiittakin oli vuokrannut sieltä itselleen konakin, eräänlaisen pienen edustuston.
Dafnin kirkollinenkin historia ulottuu silti 1800-lukua paljon kauemmas. Pyhän Athanasios Athoslaisen aikalainen Euthymios perusti todennäköisesti Dafnin yläpuolella levittäytyvälle rinteelle luostarin, joka mainitaan eräässä vuoden 1038 asiakirjassa Pyhän Nikolaoksen, Dohiarioksen ja Dafnin luostarin nimillä. Luostari kuitenkin tuhoutui merirosvojen hyökkäyksessä jo vuonna 1044, jolloin se siirrettiin vaiheittain paikalle, jossa Dohiarios nykyään sijaitsee. Kun Simonopetraan alettiin rakentaa maantietä, sen alta paljastui kivetyksiä, jotka todennäköisesti kuuluvat tuohon Dafnissa olleeseen luostariin.
Nykypäivästä
Maapohjaltaan Dafni jakautuu Kseropotamoksen ja Simonopetran alueisiin, joiden rajana toimii pienehkö joenuoma. Dafnin julkiset rakennukset ovat Kseropotamoksen luostarin alueella. Dafnin ainoa kirkko, joka on omistettu kaikille pyhille, on sen sijaan Simonopetran omistamalla puolella, sen puutavarasatamassa.
Jo Dafnin historian valossa on ymmärrettävää, että siellä on poliisin, rannikkovartioston, tullin, laivayhtiön ja postin toimitilat, mutta myös vaatimaton ravintola ja monia liikkeitä. Useimmat liikkeistä ovat erikoistuneet pyhiinvaeltajien suosimiin matkamuistoihin, mutta erässä niistä myydään myös elintarvikkeita. Onpa yksi uusi liike omistettu pelkästään pakastetuotteille!
Dafni on luonnollisesti myös Athosvuoren liikenteen solmukohta. Sieltä lähtevät bussit Kariekseen heti Ouranoupoliksen autolautan saavuttua ja vähän myöhemmin yhteyslaiva Athoksen eteläkärjen luostareihin.
